Tietoja minusta

Blogin perustin aikoinani yritykseni toteutuneista pihatöistä. Muuttuneen elämäntilanteen vuoksi olen nykyään päätyössä kasvihuoneella. Mutta sivutoimisena teen edelleen Luumäellä ja lähikunnissa: Pihasuunnitelmia, neuvontakäyntejä ja pensaiden leikkuuta yms. pieniä pihatöitä. Yhteyttä voi ottaa tämän blogin kautta sähköpostilla tai yhteystiedot löytyvät Pihapalvelu Verson tiedoilla googlaamalla.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Syreenit



Tekstin aineisto löydetty mm. Kotipuutarhalehdestä 6/96

 
"Itse pidän paljon syreeneistä, ja tämän jutun avulla haluan teille esitellä, että Suomessakin voi kasvattaa
monia eri syreeni lajeja ja lajikkeita."
Pihasyreenit tulivat Tukholmasta Turkuun vuonna 1728.
1700-luvun puolivälissä Pihasyreenit levisivät Suomenlinnasta muuhun maahan sotilaiden ja rakennus miesten mukana.  Unkarinsyreeniä on istutettu puistoihin viime vuosisadan lopulta lähtien.

 Luonnonvaraisena syreenit kasvavat Kaakkois-Euroopasta Itä-Aasiaan. Lajeja on 25-30.

Röyhymäiset kukinnot kehittyvät edellisen vuoden oksien kärkiin tai lehtihankoihin.
Kukan teriö on suppilomainen, neliliuskainen, ja sen väri vaihtelee valkoisesta tumman sinipunaiseen.

Korkeita ja tiheäkasvuisia syreenejä istutetaan tuulensuojaa kaipaaviin pihoihin ja jopa teiden varsille, 
koska niiden suolankesto on kohtalainen. Kasvutapansa ansiosta ne suojaavat jopa myös melulta.

Kaikki syreenit soveltuvat yksittäis- ja ryhmäkasveiksi sekä vapaasti kasvaviin aidanteisiin. 
Monia lajikkeita myydään myös yksirunkoisina pikkupuina mm. Pikkusyreeni, Tammelan Kaunotar..
Unkarin- ja puistosyreenin ovat kauniita myös leikattuina pensasaitoina, mutta tällöin pensaat eivät kuki.

Syreenien eduksi koristekasvina voi lukea sen, että pihasyyreeni puhkeaa aikaisin lehteen, eikä pensas ole myrkyllinen.
 Kestävät syreenilajit ja -lajikkeet istutetaan joko keväällä tai syksyllä, mutta esimerkiksi jalosyreenit on paras istuttaa keväällä, jotta ne ehtivät kunnolla juurtua kasvupaikkaansa ennen talven tuloa.
 Syreenit istutetaan tuoreeseen, runsasravinteiseen hyvin kalkittuun maahan. Ne tulevat toimeen varsin vaatimattomassakin paikassa, mutta kasvu ja kukinta kärsivät. Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka on syreenille sopivin. varjossa kukinta jää vähäiseksi.

Syreenit ovat yleensä varsin terveitä ja puhtaita kasveja. Toisinaan jotkut perhostoukat esiintyvät niin suurina joukkoina, että ne aiheuttavat pensaille näkyvää haittaa.

Muutamia tuholaisia mainitakseni:

SYREENIKIITÄJÄ:n toukka on varsin kaunis, 10-12 senttinen vaaleanvihreä sinipunavalkojuovikas kiitäjäntoukka.  Torjunnaksi riittää toukkien poimiminen pensaista.
<==


PENSASKÄÄRIÄINEN Parin sentin mittaiseksi kasvava toukka kutoo lehtiä yhteen ja syö niihin reikiä. Toukkia torjutaan parhaiten varhaiskevätruiskutuksella tai toukkavaiheessa malationilla.

 SYREENIKOI vioittaa miinaamalla piha- ja unkarinsyreenin lehtiä. Sen toukat talvehtivat koteloina maassa. Syreenikoita voi torjua poimimalla vioittuneet lehdet toukkineen pois. Kasvualustan hyvä muokkaaminen puolestaan vaikeuttaa toukkakoteloiden talvehtimista, koska ne joutuvat muokatussa maassa syvälle. Rnsaan toukkaesiintymän voi torjua myös malationilla.

Syreenilajit

Tunnetuin syreenilaji on  
Pihasyreeni (Syringa vulgaris).  
Voimakkaasti tuoksuvien, komeiden kukintojensa vuoksi se kuuluu Suomen suosituimpiin koristepensaisiin. Menestyy hyvin Oulussa saakka.2-5 metriseksi kasvava.
Pihasyreenejä on jalostettu useita satoja lajikkeita, joilla on suuret, osalla kerrannaiset kukat. Kukan värikirjo on laaja valkoisesta tumman sinipunaiseen. Myös keltakukkaisia tunnetaan.Pihasyrreni kukkii Etelä-Suomessa kesäkuussa, pohjoisemmassa heinäkuussa.


Jalosyreenit ovat kookkaita, lähes pihasyreenin korkuisiksi kasvavia pensaita. 
Jalosyreenejä voidaan viljellä vain eteläisemmässä Suomessa, ja ne ovat vaateliaita kasvupaikan suhteen.

Suomessa myynnissä olevia jalosyreenejä on muun muassa:
Andenken an Ludwig Späth  : tummansinipunakukkainen
Charles Joly : purppuranpunaiset, kerrotut kukat tiheissä ja lyhyissä kukinnoissa.
Michel Buchener : kerrannaisissa lilanruusunpunaisissa kukissa on valkoinen keskusta.
Mme Lemoine: valkoinen kerrannaiskukkainen.

Unkarinsyreeni ( Syringa josikaea) on pihasyreeniä kestävämpi ja menestyy Lapissa asti. Se on jäykkä ja pystykasvuinen pensas, joka tulee yli kolme metriä korkeaksi.  Tumman sinipunaiset kukat on pystyissä, kapeissa, tiheissä tertuissa, ja kukinnot sijaitsevat tavallisesti yksittäin, kun pihasyreenin kukinnot on pareittain.
Unkerinsyreeni kukkii vähän pihasyreeniä myöhemmin. Nimestään huolimatta unkarinsyreeni on kotoisin Romanian ja Ukrainen vuorilta.
Ongelma on, että aitoa unkarinsyreeniä on vaikea saada taimistoista. Tarjolla olevista muodoista useimmat on puistosyreeniä.




Puistosyreeni (Syringa x henryi) 
on kasvutavaltaan Unkarinsyreeniä leveämpi, rehevämpi ja rotevampi. Tämän risteymälajin koristearvo on hyvä, yleensä parempi kuin aidon unkarinsyreenin.
Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaalean purppuranpunaiseen, yleisin väri on lilanruusunpunainen. Kukinto on leveä ja jonkin verran harsu, kukinto-aika on sama kuin unkarinsyreenillä.


 Mistä unkarinsyreenin ja puistosyreenin sitten erottaa? Puistosyreenin lehdet ovat alta karvaiset ja ruskehtavasuoniset. Unkarinsyreenillä vaaleasuoniset ja kaljut. Puistosyreenin kukkien terälehdet ovat sivulle harottavat ja Unkarinsyreenissä pystyt, jonka vuoksi näytää ettei kukka avaudu kunnolla.

Ja jonkun tiedon mukaan Unkarinsyreeni ja Puistosyreeni on yks. ja sama kasvi. Puistosyreeni on vaan vuosien varrella vaihtanut viljelynimensä Unkarinsyreeniksi. Toiset taimistot myy edelleen vanhalla nimellä.   Eli ristiriitaista tietoa!  
 Itse epäilen, että erot näissä pensaissa on niin pieni, että toiset taimistot laittaa sen lapun mitä kulloinkin tilataan..)



 Nuokkusyreeni (Syringa reflexa) on kestävä ainakin 
Etelä- ja keskisuomees. Sen tunnistaa ruusunpunaisista, 
kapeista ja riippuvista, noin 30 sentin mittaisista kukinnoista.

 Myös nuokkusyreeni on korkea ja leveä pensas. 
Oksat on aluksi pystyt, myöhemmin kaarevat. 
Lehdet kapeahkot. Kukkien väri muuttuu nuppujen karmiininpunertavasta ruusunpunaiseksi, sisältä kukat ovat valkoiset. 
Laji kukkii kesäkuussa. Talvenkestävyys ei ole erityisen hyvä.





 Isabellansyreeni (Syringa Preston-hybridi)  
on nuokku- ja vilasyreenin välinen risteymä, jonka kukinnot ovat jonkin verran nuokkuvat, levetä ja värikkäät. Lajista tunnetaan useita lajikkeita, joiden kasvutapa ja kukan väri vaihtelevat.

Valkoinen Holger on arvokas lajike.
Hiawatha matala, violetinruusunpunakukkainen.
Coral ruusunpunainen.
Royalty sinivioletti





Uutuutena ( tässä lehtijutussa ei vielä mainittu) haluan mainita  
vain metriseksi jäävän:
Pikkusyreenin / Kääpiösyreeni (Syringa meyeri`Palibin`)
Tuuheakasvuinen pyöreä pienikasvuinen pensas ja pikkupuu. Lehdet pyöreähköt ja muita syreenejä huomattavasti pienemmät. Kukkii alkukesästä punavioletein kukin, ja saattaa kukkia uudelleen loppukesällä.
Menestyy I-IV vyöhykkeillä.




 Likusterisyreeni ( Syringa reticulata) 
on kokeilemisen arvoinen syreeni. Kotoisin Itä-Aasiasta. Menestyy Etelä- ja Keskisuomessa: V vyöhykkeellä.
Kasvaa 3-5 metrin korkuiseksi pensaaksi tai kuten kuvassa : pikku puuksi. Muista syreeneistä likusterisyreeni poikkeaa kukan rakenteen perusteella. Pienet, kellanvalkeat kukat ovat suurissa yli 20 senttiä pitkissä kukinnoissa. Lehdet ovat isot ja leveät.  Kukkii vasta heinäkuussa, joten sopii hyvi laajentamaan syreenivalikoimaa.

Kiinansyreeni (Syringa x chinencis) on kotoisin Kiinasta nimensä mukaisesti. Korkeutta tälle tulee vain 1-2 metriä. Lajikkeita. Alba: vaalean lilat kukat, Saugeana: violetin punaiset kukat. Menestyy III vyöhykkeellä.


 

 Suomalaisia uusia risteytyksiä mm. valkokukkainen Tammelan Kaunotar

  
 Sekä Etelä-Suomessa menestyviä harvinaisempia risteymiä:

 Röyhysyreeni, nuokkuröyhysyreeni, nukkasyreeni, koreansyreeni, sirosyreeni, villasyreeni, kaarisyreeni.






Lisään vielä lopuksi Syreeneiden sitkeän elämänhalun.
Nämä alla olevat jalo- syreenit on edellis syksynä leikattu kuvan tavalla aivan matalaksi. Kesäkuun alussa leikatut pensaat näyttivät jo näin elinvoimaisilta.
Varsinkin oikeanpuoleinen on muutaman vuoden päästä hyvin runsas ja peittävä.

Toisinaan ikä ja lumi tekee pahaa jälkeä myös syreeneille, jolloin niitä joutuu siistimään / leikkaamaan rajumminkin, kuten näille.  Leikkatessa pitää vain muistaa, että syreeni kukkii vain edellisvuoden versoilla.

Eli jos haluat pitää syreenisi vuosittain kukkivana ja mahdollisesti peittävänä: niin leikkaa mieluummin harventaen kuin näin rajusti.
Ja uusi harvennusleikkaus muutaman vuoden kuluttua, niille oksille mitkä ensimmäisellä kerralla jäivät leikkaamatta.




sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Pikku lammen perustaminen

 Minä olen jo usean vuoden ajan haaveillut vesi aiheesta pihallamme.
 Edellisessä kodissamme oli halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään 
         jopa 2m,  lähde lampi. 
                              Eli uitavan kokoinen, mutta lähteiden ansiosta hytisevän kylmä.

                              Tässä oli aikaisemmin Tuija ryhmä, mutta jostain syystä 2 Tuijista
                              kuoli talvella.  (eivät olleet minun istuttamiani..)
Ja kun löysin kaupasta alennus myynnissä olevan 
                               valmiin altaan, en voinut vastustaa sen ostamista.



Ensin siis kaivoin riittävän suuren ja syvän montun. 
                           
Normaalisti altaan alle kannattaa laittaa riittävä kerros 
hiekkaa/soraa roudan vuoksi.
Mutta meidän pihan maa on hienoa hiekkaa.
Ruskeat kankaat on maisemointikangasta,
joka estää mullan ja hiekan sekoittumisen.



Lammen mittasin vatupasilla joka suunnasta,
että tulee suoraan.



Mullan lisäämisen jälkeen,tyttöni avustuksella lisäsin 
veden-, somistekivet- sekä kasvit.
Mm. kuunliljoja, tummakeijunkukka, 
kääpiösaksanmiekka, hurmesilkkiheinä.. 



                                                Lopuksi keltainen koriste hiekka,
                                           lasten iloiksi muovi ankat sekä suihku.


keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Syyskuulumisia

Niin se vaan tämäkin kesä vierähti vauhdilla. 

Onneksi sain koko kevään, kesän ja syksyn nauttia runsain mitoin ulkona olemisesta töiden puitteissa. Ei mennyt kesä ohi. 

Vielä kun muisti välillä töiden lomassa oikaista selkänsä ja nauttia syksyn etenemisestä, ihailla kaunista ruskaa. Katsoa taivaalle lintuparvien ylilentoa. 


Jokunen pihakin tuli tänä vuonna uudistettu. 
Kaikki tämän vuoden viherrakennus urakoistani oli vanhan pihan nuorentamista.

Tai kaivinkoneen jälkien maisemoimista kasvi-istutuksilla. Osasta urakoistani löytyy kuvia kohdasta viherrakennusurakat 2011. Ja muutamsta lisään kuvia kunhan ehdin...


Jopa täällä Etelä-Karjalassa puiden lehdetkin alkaa olla jo tippuneet. 
Lehtiä on haravoitu useammalta pihalta, jopa omaltakin. 

Onneksi minulla on tehokas itse vetävä nurmikon leikkuri jossa on kerääjä. 
Sillä on hyvä ajaa, puista karisseet lehdet silpuksi ja tyhjentää kerääjästä suoraan kompostiin. Jopa vaahteran lehdet tulee sopivan kokoiseksi silpuksi ja näin maatuu kompostissa nopeammin. 

Ennen lehtien haravoimista katsastin kompostin tilanteen. Eli tyhjensin maatunutta multaa pensaiden tyvelle yms. että sain biojätekompostin tyhjennettyä lehtikompostin pohjalle ja sen päälle haravointi- ja perennojen jätteet.

Nyt kun lehdet on haravoitu ja perennapenkit siivottu, on aika katsastaa kuusiaitojen leikkaus tarve.   Kuusiaitojen leikkaus ajankohtakin on parhaimmillaan. Kasvukauden nyt päätyttyä ja lumien vielä tulematta on tikkaita helppo siirrellä. Ja kerätä maahan tippuneet leikatut latvat.

Vielä kun istuttelen ensi kevään iloksi jokusen pussillisen tulppaaneja, krookuksia, narsisseja yms.

Ja ennen lumien tuloa tarkistan tuettavien ja suojattavien kasvien tukikepit yms. paikoilleen.

Minulla on sen verran iäkkäät pilarikatajat ja tuijat ettei ne enää varjostusverkkoja kevät talvesta tarvitse, mutta pyöritän niillekkin muutaman kierroksen narua ympärille ja 1-3 tukikeppiä, ettei lumi paina latvoja.

Hedelmäpuiden myyrä- ja jänisverkkoja ei parane myöskään unohtaa. Meidän pihan myyrät mylläsivät minun harmikseni viimeeksi tasan vuosi sitten, ja nyt ne on taas palannut. 
Vieläkö tietäisi mikä niistä minun viimevuoden 6:sta eri hävitys kokeilusta tepsi?

Eli on siinä muistettavaa ja touhuttavaa, ennen kuin talventuloa. Mutta parempi muistaa touhuta, muuten keväällä harmittaa kun jänikset on syöneet omenat entiseksi, lumi painanut havut rumaksi, paksu lehtikerros märännyttänyt nurmikon rumaksi, biojätekomposti jo jouluna umpijäässä ja täpötäytenä...

Talven tullen ehdin taas olemaan täällä tietokoneellakin
Mm. voisin tehdä uudestaan listan pihallani kasvavista kasveista. Onneksi minulla on paperille kirjoitettuna kaikki lajikkeet. Enhän minä niitä muuten muistaisi, ainakaan talvella kun kasvit on lakastuneet tai lumen alla. 

Edellinen lista kun katosi tietokoneeni hajottua. Samalla hävisi myös jokunen kuva mitä en ollut ehtinyt tallentaa varmuuskopioihin.. 

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Herukoiden leikkausta

Näin syksyllä herukoiden sadonkorjuun jälkeen,
 on hyvä aika katsoa mikä pensaiden kunto on?

Ja miettiä milloin niitä on viimeeksi leikattu
ja olisiko nyt niiden aika?

Toinen leikkaamisen ajankohta on keväällä ennen kasvun lähtöä.
Mutta itse pidän sitä niin kiireisenä ajankohtana ja
 lyhyenä aikana leikata,
 että leikkaus monesti unohtuu ja siirtyy syksyyn.

Herukatkin tarvitsevat toisinaan leikkaamista.
Suositus olisi leikata vähän joka vuosi,
pensaan siitä kärsimättä.

Mutta pensas ei ole tuhoon tuomittu vaikka
leikkaaminen unohtuisi jopa 20 vuodeksi!






Tässä pensas jota ei ole leikattu vuosiin.
Runsaasti kuolleita oksia, hyvin tuuhea muutenkin.
Satoa ei juuri jaksa enää tehdä.




         Ihan ensin raivataan rikkaruohot ympäriltä pois,
    jotta pääset pensaan tyven kimppuun.
           Ihan ensin poistetaan kaikki kuolleet,
revenneet ja sairaat oksat.
Seraavaksi maahan asti taipuneet,
 nurmikon leikkaajan tiellä olevat oksat.

Kolmanneksi poistetaan pensaan kunnosta riippuen
kaikkein vanhimmat ja paksuimmat oksat.
Mieluiten ihan tyvestä asti.
Nyrkkisääntönä ohjeistaisin,
että otetaan 3-5 kpl näitä paksuja oksia.

Lopuksi jos pensaassa on vielä mielestäsi turhan
runsaasti uutta ohuempaa versoa,
myös niitä voidaan harventaa.



Näiden pensaiden ollessa näinkin elinvoimaisia,
poistin näitä ohuempiakin versoja.
Mutta en liian rajusti.


Jos herukka pensas on oikein huonossa kunnossa,
niin voi tehdä kunnon nuorennusleikkauksen.
Mikä tarkoittaa että lähes kaikki versot
leikataan aivan tyvestä pois.
Vain muutama elinvoimainen nuori oksa jätetään.






Tämä pensas on sama kuin tuo toisessa kuvassa oleva,
 mutta leikkauksen jälkeen.

Pensaassa oli erityisen paljon kuolleita oksia.
Sen lisäksi otin sivulle taipuneet
ja vain muutaman vanhemman oksan.




Tarkennettu kuva pensaan tyvestä ennen leikkausta.





Ja sama pensas leikkaamisen jälkeen.


Leikkaamisen yhteydessä on hyvä muistaa kitkeä pensaiden alustat hyvin,
lisätä uutta multaa sekä antaa pussin ohjeiden mukainen annostus SYYSLANNOITETTA

Kompostoinnin ongelmia ja ratkaisu vinkkejä.

Nykypäivänä painotetaan kierrätykseen,
jätteen lajitteluun ja sen tärkeyteen.

Monet valitsee ruoka-jätteen hävittämiseen oman kompostorin.

Mutta se ei kaikille olekaan niin helppohoitoinen
ja hajuton kuin luulisi.


http://www.yhteishyva.fi/piha_parveke/hoito_ja_yllapito/muu_hoito/kompostointi/fi_FI/Kompostointi/

Tuosta hyvä linkki  aiheeseen.
Jos haluaa paremmin perehtyä kompostointiin. 
Sekä muutamia niksejä yleisimpiin pulmiin.


Aina pitää kumminkin muistaa: että kun lisäät ruokaa,
niin kuiviketta pitää laittaa välillä väliin.
Kuivike voi olla turvetta, multaa, kuoriketta tai purua.




Kompostissa pistävä, mädäntynyt haju:
            *   Kompostin sisältö on liian märkä ja tiivis.
                Ja sisältää pelkkää ruoka jätettä.
            =   Lisää kuiviketta esim turvetta, kuoriketta yms.
                 ja sekoita hyvin.


Kompostissa pörrää paljon kärpäsiä ja kärpäsen toukkia:
            * Huonosti peitetty biojäte. Ja liian vähän kuiviketta.
               Komposti ei ole riittävän lämmin.
            =   Lisää kuivetta ja sekoita sisältö hyvin.


Sisältö kuhisee muurahaisista:
            * Liian kuiva komposti.
            = Kostuta lämpimällä vedellä ja sekoita hyvin.


Massa ei lämpene:
            * Multa on valmis. Tai sisältö on liian kuiva tai kostea.
            = Tyhjennä komposti. Tai kostuta tarvittaessa.
                Jos liian kostea niin lisäät kuiviketta ja sekoita.


Sieni- ja home kasvusto:
            * Home ja sienet kuuluu kompostin hajottajaeliöstöön,
                niin kuin pien-eliötkin.
               Kompostissa kuuluu olla pieniä vipeltäjiä, jotka
                muokkaa ruuan mullaksi.
              = Hoida kuten ennenkin.
             * Tosin kasvustoa voi olla liikaakiin mikä voi johtua
               liian märästä aineksesta. Tai kuivikkeen puutteesta.
              = Lisää kuiviketta ja sekoita.
            
Tuhkamainen aine:
            *  Liian kuiva ja kuuma sisältö.
            = Kostuta hieman haalealla vedellä ja sekoita.


Jäätyminen talvella:
            * Riittämätön eristys. Liian vähän uutta jätettä.
              Liian tiivis ja kostea massa.
            = Lämmitä massaa kuumavesipullolla. 
              (esimerkiksi kiehuvaa vettä kestävällä mehu pullolla)
               Eristä lumella. Muista lisätä talvellakin kuiviketta. 
            ( Itse lisään kuiviketta välillä reilummin
                ja lisään litran kiehuvaa vettä perään.)
              Jatka täyttämistä, komposti sulaa taas keväällä.
        Talvella ei kannata käännellä kompostia liian innokkaasti,
        koska seos tulee liian ilmavaksi ja jäätyy herkemmin.


Aina syksyllä komposti tyhjennetään, jotta talven biojätteen mahtuvat sinne.
Maatuvan jätteen voi laittaa jatkomaatumaan lehtikompostiin.
Tai kaivaa uuden kukkapenkin pohjalle.
Viimeksi tuodut eli sen "ei maatuneen biomassan" voi laittaa takaisin kompostin pohjalle.
Siinä on kumminkin mukana jo sitä sienirihmastoa ja pieneliötöä,
jotka tekee sen hajottamistyön.


Ja myös talvella pitää muistaa lisäillä kuivikkeita. Muuten komposti menee jäähän.
Ja keväällä kompostista nousee muheva löyhkä.

       *    *    *    *    *     *    *     *   *   *


Ja lisäksi muutamia lehti/puutarha kompostin niksejä!



* Juuristolla tai juuren paloista leviävien moni vuotisten rikkaruohojen
(voikukka, juolavehnä, valvatti, ohdake ja vuohenputki) hävittäminen.


 Esikäsittele kitkentäjäte ennen kompostointia!

    Kuivattamalla -> levitä rikkaruohot ohueksi kerrokseksi
    esimerkiksi muovin tai sanomalehden päälle ja anna
    auringon porottaa rutikuiviksi parin viikon  ajan.


    Mädättämällä -> laita rikkaruohot mustaan jätesäkkiin.
    Sulje se tiukasti ja anna rikkaruohojen mädäntyä kunnolla,
    ennen kuin tyhjennät säkin sisällön lehtikompostiin.


* Versotaudin saastuttamat kasvinosat, jo kukkineet
   siemenrikkaruohot (jauhosavikka, kylänurmikka, pihasaunio,
   pihatähtimö ja saunakukka).


    Lämpökompostoriin jonka lämpötila oltava vähintään 55 astetta  
    useita vuorokausia, jotta siemenet ja juurakot tuhoutuvat varmasti.


    Kompostorin lämpötilaa voi nostattaa lisäämällä
    urea-,nokkos-tai kananlantavettä.


    Kasvit kannattaa pieniä ennen lämpökompostoriin laittoa,
    nopeuttaakseen tuhoutumista.


* Hitaasti maatuvat lehtipuun lehdet (vaahtera, tammi..)


     -Kannattaa ajaa ruohonleikkurilla ensin silpuksi ennen
      haravointia ja kompostiin laittoa. 

           "Itse ajan keräävällä ruohonleikkurilla,
           niin jää haravointi vähemmäksi."

     - Toinen vaihtoehto on laittaa mustiin tiiviisiin jätesäkkeihin  
      esimaatumaan. Ja vasta keväällä tai seuraavana kesänä
      tyhjentää säkit kompostiin.

* Pensaiden leikkuujätteet, myös ruusut ja muut piikikkäät.

   -Kompostin pohjalle kompostia perustettaessa tai käännettäessä.
   -Jos mahdollista niin oksasilppurilla hakkeeksi ennen kompostointia.
   -Jos ei ole silppuria, niin sitten saksilla pienii pienemmäksi.


* Puutarhakomposti toimii parhaiten kun sitä muistaa täytellä
  kerroksittain. Eli täytteitä välillä vaihdellen.
  Tai sitten välillä käännellen.




Itselläni on 2 osainen painekyllästetystä laudasta tehty komposti.
Joista tyhjennän vain toisen kerrallaan.
Rikkaruohoja ja lehtiä lisään kyllä molempiin tasaisesti.
Näin kerroksista tulee ohuempia.
Ja kun on tarve mullalle tai molemmat lokerot alkaa olla täydet. 
On aika tyhjentää vanhempi puoli:




                 
                    Kuorin päällimmäisen kerroksen toiselle puolelle.




          Laitan puurimalla kehystetyn sinkkiverkon kottikärryn päälle,
                  lapioin multaa verkolle ja siivilöin isommat
                         ei maatuneet kuten kävyt, oksat pois. 




               Kottikärryn täyttyessä muhevasta, ilmavasta mullasta,
              se on helppo kuljetta haluamaan paikkaan uusiokäyttöön.

           Perennoille, pensaille ja uusille kasveille on kaikkein parasta
                                se aito oikea kompostimulta!




keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Vuoden 2011 viherrakennus urakoitani yrittäjänä

Niin on kiireinen ollut minun kevääni ja kesäni,
 etten ole ehtinyt aikaisemmin päivittämään
 tänne aikaan saannoksiani.

Tässä muutama isompi toteuttamani pihan muutos.

*      *      *     *      * 


Ensimmäinen kevään kohde oli kesämökki,
 jossa mökin edustaa oli myllätty ja se haluttiin nyt maisemoida. 





Tässä rinne aluksi.




Useamman hahmotelman ja muokkauksen
jälkeen päädyimme asiakkaan kanssa tähän ratkaisuun.


Onneksi asiakas oli ottanut minuun jo syksyllä yhteyttä, 
ja ehdimme katsastamaan pihan alkutilanteen ennen talvea. 
Jolloin ehdimme kaikessa rauhassa yhdessä
 sähköpostin välityksellä miettimään kasvivalintoja.



Laattakäytävä asennettiin uudelleen.

 Kasveiksi valitsimme mm. Pesäkuusen, Japaninmarjakuusen,
Kääpiövuorimäntyjä, Tuiviota, Rohtokataja,
Keijuangervoa,Ruusuangervoa.. 
Kuunliljaa ja Jaloangervoa
sekä maksaruohoja ja muita kivikkokasveja.





Kasvien väliin tuli erikokoisia kiviä.
Ja katteeksi heiteltiin kevyesti käytävältä ylijäänyt sora. 






Kävin keväällä 2012 katsomassa, 
aikaansaannoksiani tällä tontilla. 

Ja iloksemme saimme todeta, 
että kaikki kasvit olivat säilyneet hengissä
 ja olivat ensimmäisen kesän aikana kasvaneet
 jo ihan mukavasti.















*      *       *      *       * 


Kevään toinen viherrakennustyö oli kesämökki.
 Myös tällä tontilla oli kone myllännyt
rinnettä jota haluttiin nyt maisemoida.




Rinne oli tosiaan pitkä,  jyrkkä ja haastava piha.

Suunnitelman sekä toteutuksen puoleen.

Koneilla ei päässyt joka paikkaan ja
 kottikärryillä urakka oli paikoitellen mahdoton.







Kuvien hassut kuvakulmat johtuu osittain tontin

jyrkkyydestä sekä haluan suojella asiakkaan yksityisyyttä. 






Suunnitelmaa tehdessä piirrän ensin tontin jo olemassaolevat rakenteet
sekä jätettävät kasvit millipaperille.
Sitten alan lisäillä siihen asiakkaan mahdollisia toiveita
tai minun ideoitani kasviryhmistäni. Sekä numeroin ne.
Seuraavaksi kirjoitan (välillä jopa 5 sivullista)
 kasvivaihtoehdot sekä tietoja ehdottamistani kasveista,
 jotta asiakas osaa hahmottaa suunnitelmani.


Tässä suunnitelmassa päädyimme yhdessä näihin kasveihin:
1. Mustilanhortenssia
 2.  Rohtokataja
3. Verhoangervo `Lumikki`
4. Pihlaja-angervo
5. Sinikataja `Meyeri`
6. Tuivio
7. Pensashanhikki
8.Verhoangervo `Lumikki` 
 toisessa ryhmässä tämä 8 oli Kääpiövuorimäntyä.
9. Pallotuija `Danica`
10. Riippahernepuu




Rinteessä olevat isot kivimuurit isäntä asunnutti itse.

Tarkkasilmäinen ehkä huomaa että suunnitelma piirros
 ei vastaa täysin kuvia valmiista pihasta.

Tämä tarkoittaa, että monesti asiakkaan kanssa yhdessä päätetty ja
 sovittu suunnitelma elää työn edetessä.

Varsinkin kun kohteena on tälläinen luonnonläheinen kesämökki.



Katteeksi laitoin hyvän kerroksen männyn kuoriketta, 
 ehkäisemään rikkaruohojen tulemista,

  

Kaikki tontilta löytyneet kivet,
 löysivät paikan rajaamaan kuoriketta polusta tai tiestä.







Tämä pihan ylin ryhmä oli kaikkein haastavin toteuttaa.
Loppujen lopuksi koko tarvittavan 3.n kuution multamäärän,
 lapioin kasalta suoraan omalle paikalleen 1 m korkean muurin yli.

Hankaliin heinikko kohtiin laitoin maisemointikankaat kuorikkeen alle.

Kankaita laittaessa on hyvä tuntea kasvin kasvutapa.
Monet pensasangervot mm. tekevät juurivesoja 
ja ajanmyötä leviävät koko alueelle.
Maisemointikangas estäisi ikävästi  tämän leviämisen.



Rohtokataja rinne.

Katajat ja Tuiviot ehtivät jo tämän kesän aikana kasvaa reilusti uutta kasvua.
Muutaman vuoden päästä tämäkin alkaa olla jo tasaisen vihreä.


*   *   *    *    *

Kolmas pihamuutos olikin omakotitalon piha, jonka istukset oli muutosta vaille.



 Rikkaruohot ovat ottaneet kasvimaalla vallan.
 Herukat ja villiintyneet vadelmat metsämansikoiden kera.



 Kuorikkeen levitystä.





Ja ryhmä valmiina.


Rikkaruohot, vadelmat ja mansikat poistettiin. 
 Tilalle istutettiin muutama uusi herukkapensas.
Päälle katekangas ja kuorike. Reunalle pihalta vapautuneet kivet.

(Kivien alle laitoin myös jäykemmän juurikankaan ,
jotteivat kivet painu maahan niin kuin niille oli aijemmin käynyt.)




Vanha perennapenkki vaati kohennusta.



Sama penkki hiukan lyhennettiin.
Mullat vaihdettiin täysin, altaan pohjalle asiakas halusi myyräverkon.
Altaassa timanttituijaa, alppi-ruusuja, valkokartiokuusia  ja erilaisia katajia.




 Myös perennapenkki sai samalla uuden ilmeen.
Vanhat perennat saivat muutaman uuden kaverin.





Myös terassin vieressä oleva pensas penkki vaati kohennusta.


 Ja niin siitä tulikin hieno.
Muurin kiviksi vaihdettiin harmaa,
 jotta se sopii talon tiiliin paremmin. 

Tämän ryhmänkin kasveja osittain 
vaihdettiin oman pihan muista ryhmistä.




Etupihan aidasta en ollut valitettavasti muistanut ottaa "ennen kuvaa",
 mutta siinä kasvoi harvahko orapihlaja-aita.
Orapihlajat vaihdettiin Brabant tuijiksi, otettiin pihalta nousseita kiviä näkyviin. 

Tuijien epäsäännöllinen istutusväli:
Johtuu maassa olevista suurista kivistä ja kannosta,
joita ei joko voinut tai haluttu siirtää. 

Tulevaisuudessa maksaruohojen ja sammalleimujen 
olisi tarkoitus peittää mullos.



 

 *        *        *        *        *        *


 
 Seuraavan pihan reunalla oli vuorimänty kasvanut liian suureksi,
ja talon rouva halusi muodikkaan havuryhmän sen tilalle.




Kuvat käydessäni tontilla ensimmäisen kerran.



                             
                                           Talon omalla traktorilla kaivettiin poistettavat 
puut ja pensaat juurineen pois.





Nurmikon ja istutusalueen väliin laitoimme
nurmikonreunuskivet "betonimakkarat".

 Uusia kasveja havuryhmään laitoimme 
mm. Sinikataja `Meyerin´, Pilarikatajan, Kääpiöhopeakuusen,
Pesäkuusen, Pensasangervoja, Mahonian... 

Kasvien tyvelle maisemointikangas ja kuoriketta helpottamaan kitkemistä.


 Ja ryhmän keskellä olevat isot kivet oli talon isännän 
traktorilla tuomat, ja asettamat.

Tätä ryhmää teimme yhdessä asiakkaiden kanssa.


Pihalla tapahtui muitakin muutoksia
ja osa jää vielä ensi kevääksikin.
mm. uusi sorakäytävä parkkipaikalta pääovelle..



*      *       *      *       *     *