Tietoja minusta

Blogin perustin aikoinani yritykseni toteutuneista pihatöistä. Muuttuneen elämäntilanteen vuoksi olen nykyään päätyössä kasvihuoneella. Mutta sivutoimisena teen edelleen Luumäellä ja lähikunnissa: Pihasuunnitelmia, neuvontakäyntejä ja pensaiden leikkuuta yms. pieniä pihatöitä. Yhteyttä voi ottaa tämän blogin kautta sähköpostilla tai yhteystiedot löytyvät Pihapalvelu Verson tiedoilla googlaamalla.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Kuvia ja ajatuksia omasta pihastamme.

Talomme on vasta 2005 rakennettu. 
Ja edellinen asukas sattui olemaan suunnitteluhortonomi.  
Hän ehti ideoida ja toteuttaa puutarhan raamit.
Sekä istuttaa monen monta kasvia pihalle.



Meidän perhe osti talon keväällä 2007.
Jo muuttaessa toimme jotain kasveja edellisestä puutarhastamme. Niitä rakkaita,
juuri hankittuja. Mm. Kanadanhemlokki, joka ei ollut muutosta moksiskaan. 

Muutto matkan kun ollessa huimat 300 metriä. Naapureilla oli ihmettelimistä, kun mieheni ajoi toukokuussa lumilingon katua pitkin uuteen kotiin.

Heti ensimmäisenä kesänä alkoi puutarhan muokkaaminen oman näköiseksi.
Ja luulen, että  puutarhani ei koskaan tule "valmiiksi". 
Johtuen kasvien keräilyhulluudestani. 

Etsin kokoajan uusia ja erikoisia kasveja kokeiltavaksi.
Muutamia viime vuoden löytöjä ja kokeiluja mainitakseni: 
Suklaakirsikka, Purppuraheisiangervo, Japaninverivaahtera, Tarhakotakuusama, Koristeheinä " Red Baron", Pähkinäpensas, täysin valkolehtinen kuunlilja...  

Ja tontin ollessa pieni, vanhojen tylsien kasvien täytyy väistyä erikoisuuksien tieltä.
Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua, alkaa isompien kasvien karsiminen.

Osan puista istutan tarkoituksella "ahtaisiin" paikkoihin,
koska olen innokas leikkaaja.
Aikomukseni on tehdä muutamasta puusta 
muotoleikattu tai lehdestämällä leikattu puu.

Kuvituksia puutarhastamme
   ensimmäisenä kesänä.
                   
Ja miten olen sitä
  muovannut muutamassa vuodessa.





          Ryhmän keskellä oleva hemlokki sai kunnian muuttaa mukanamme.
        
Siirto onnistui hyvin
        Ottaen huomioon että näin lähellä taloa, maa on
luonnollisesti pelkkää hiekkaa..
         Pitää vain muistaa tehdä riittävän suuri istutusmonttu
             ja laittaa savea pohjalle.


Olemme myös mieheni kanssa tehneet päätöksen,
että kun se kasvaa liian suureksi,
 niin olemme valmiita kaatamaan sen.





Kuvan hemlokki voi edelleen hyvin,
 koska on kasvanut muutamassa vuodessa jo metrin lisää korkeutta.
Hemlokin, Tuijan ja Pesäkuusen kaveriksi
istutin aikoinaan vielä muutaman tuivion.

Ja mullan päälle laitoin kuoriketta,
pitämään mullan kosteahkona ja rikkaruohot kurissa. 



Sama havuryhmä tammikuussa.
Hemlokilla ja Tuijalla on onneksi kepit tukemassa lumikuormaa.

 * * * * * * *



                  Kannon ympärillä: Rinneangervoa, Loistoangervoa, Vuorimänty, 
Maljakataja, Pensashanhikkia ja Purppuraomenapuu.
                    Musta reuna tiilien ja muskeen välillä oli ns.hautakiveä..
                                            



            Hanhikit kuolivat kuumana ja kuivana kesänä. 
 Niiden tilalle laitoin Japaninruusukvitteniä ja Höyhenpensaan. 
Katteeksi luonnonkiviä, 
koska sitä oli vielä kasa pihalla etsimässä sijoitusta. 
 Koristeomenan juurella oli peikonkakkaraa ja äitienpäiväruusuja. 


                                Ruusut olen saanut äitienpäivälahjaksi perheeltäni.
                      Ja olen talvettanut ne jo muutaman talven ajan ulkona hangessa.

                              
                                                         


                                      Kannon päälle tehtiin koirankoppi saunan 
                                                       vanhoista seinäpaneeleista.


                                          

  Pääoven edustalla oli mutkitteleva perenna istutus..
                                           .

       
                                 

       Josta siis tulikin katajaryhmä.
     Joka on huomattavasti helpompi pitää siistinä rikkaruohoista.


Nämä matalaksi jäävät katajat valitsin sen vuoksi,
että puuvartisista pensaista ne kestävät talvella
 katolta tulevan lumikuorman parhaiten ja
ovat koko vuoden vihreitä ja näyttäviä. 







Tämä kivikkoryhmä keväällä 2007.
                                     
                                       


Parissa kesässä kasvit  ovat kasvaneet kummasti.
Alkukesänä aivan ihana Hopeahärkin kukkiessa.

                                       


Ja keskikesällä
Vuorineilikan kukkiessa.

Keskellä olevat keltaiset pensaat on Keltajapaninangervoja,
 jotka ovat näyttäviä koko kesän.

Keväällä lehtien puhjetessaan ihanan limenvihreät lehdet ,
kesällä punaiset kukat ja syksyllä kaunis ruskaväritys. 





Kivijalan vierustan päällystin pyöreillä luonnonkivillä.
Ne on vain hiekkaan ladottu vieriviereen 
ja saumattu samalla hiekalla.

 * * * * * * *

Urakan päätyttyä huomasin,
 että olinkin tilannut aivan liikaa kiveä.
Ja kivikasasta on vielä lähes puolet jäljellä.



Tämä havu ryhmä oli alunpelin männynkuorikatteella. 

Männyistä tippuvat kävyt erottuvat nyt paremmin maasta.

Ryhmästä löytyy Juhannusruusu, Kurtturuusu, Pilarikataja "Suecica" ,
Vuorimänty, sekä Keltalaakakataja Juniperus horizontalis "Lime Glow"





Hyötytarha nurkkauksesta löytyy herukat, karviainen 
vadelmat, raparperit ja kirsikkapensaat. 
Sekä lehtikomposti.
Tämä taitaakin olla tontin ainut nurkkaus jota en juuri ole muuttanut.
Ainoastaan tuon lehtikompostin sain ensimmäisenä kesänä.


Olenhan innokas kompostoija.

 "haravoin lehdet ja kitken rikkaruohot  mullan kiilto silmissä"

 


Lapset halusivat kasvimaan ja päädyimme pieneen kasvilavaan.

Innokkaan koiramme kaivelun vuoksi
joudumme aitaamaan lavan rumalla verkolla.

Ruokaa en niistä ehdi  tehdä,
vaan ne häviävät parempiin suihin.




Viiruhelpi menestyy myös aivan hiekassa.
Vaikka kirjat muuta sanookin..
Oikein kuivana kesänä kasvusto jäi normaalia matalammaksi.
Mutta lisäkastelua en näille antanut.

(Tosin kun en ole juuri edes lannoitellut,
 enkä multaa lisännyt niin kasvusto jää vuosi vuodelta matalammaksi)

Perennapenkkiin laitettaessa, Viiruhelpin juurakko kannattaa rajata jollakin.
Mutta näin yksittäisenä kasvusto on helppo rajata lapiolla.

              



 Siperiankurjenmiekat, hopehärkit
ja sammalleimut täydessä kukassa.
Keltaiset päivänliljat odottavat vielä vuoroaan.
                            




 Kaivon ympäristö oli muuttaessamme vielä aika kesken,
maaperä oli kuivaa ja hiekkaista.
                  


 Sama paikka parin vuoden päästä.

Kasvit on kaikki vaihtuneet.

Maata on pitänyt paljon vaihtaa, koska edellinen oli kovin hiekkainen. 
Näin hiekkaisella tontilla multaa pitää lisätä
 vuosittain pensas ja perennapenkkeihin.

 *     *    *    *    *    

 
        Jokaisen kasvikeräilijän pihalta löytyy se perennapenkki.
     Jossa on perennoja  tilapäisesti kasvamassa,
  ja odottamassa sitä lopullista sijoitusta. 
    
Minulla se on juuri tämä penkki.  
Tämä kun on kaivon ansiosta hieman katseilta piilossa...

            Takana kerättyjä erikoisuuksia mm.
 japaninvaahtera, saarnivaahtera, kynäkataja, erilasia tuija..
                Joiden juurella kasvaa tuiviota ja katteena kuoriketta





Tämä hiekkarinne vaati ehostusta.

                                                         
 

Sama rinne valmiimpana.
           "Muutaman" kiven asettelun ja kasvien istuttamisen jälkeen...
             Tähän rinteeseen olen koonnut monenlaista havua.
               mm. marjakuusi, kääpiöhopeakuusi, laakakatajia, 
           harokataja, sypressi, kiinankataja, sekä vanha vuorimänty.



Isommista kivistä saa maahan upottamalla kivat tyyliin sopivat rappuset.

                                                                     * * * * * *

                                 Etualalle olisi haaveissa tehdä terassi huvimajan
                                     edustalle sekä rinteen jatkeeksi vielä puronen...


                   
                                                                   


Pari vuotta sitten istutettu aita "Brabant" tuijista.
Huomatkaa tuijat olivat jo istuttaessa yli 150 cm korkeita.

Istutustiheys kyseisessä aidassa on n. 70 cm.

Tämän kokoiset tuijat ovat yleensä verkkopaakussa.
Jotka kannattaa kastella todella hyvin ennen istuttamista.

Tuijat istutetaan samaan syvyyteen kuin ovat olleen aikaisemminkin.
 Ensin laitetaan kasvi oikeaan paikkaan ja asentoon
ja vasta sitten verkon solmut avataan.
Verkon voi jättää paikoilleen.
Monttu kastellaan runsaalla vedellä.
Ja veden imeytymisen jälkeen monttu täytetään ja maa tiivistetään ympäriltä.

Ja 2 vuoden kuluttua istuttamisesta katkaisin ensimmäisen kerran latvat.
Jotta aidasta saadaan tasainen ja tuuhea. Sivuja voi leikata aina tarvittaessa.

Tuija kestää jonkun verran enemmän leikkaamista, kuin perinteinen kuusiaita.

 Tämän kokoista aitaa istuttaessa on huolehdittava ensimmäisenä kesänä hyvästä kastelusta, kasvun lähtemisen varmistamiseksi.







Varjoisan paikan perennapenkissä erilaisia
mm. kuunliljoja, jaloangervoja, sormivaleangervoa ja nauhuksia.
                     




Etupiha keväällä. Tulppaanit ohikulkijoiden ilona.
Valitettavasti myös myyrät pitivät tulppaaneistani.

Penkki on aika suuri ja 
tein ylimääräisestä sorasta huoltopolun.





Ja sama kukkapenkki heinäkuun kukkaloistossa 
 keijuangervo pensas sekä
         perennat: jaloangervo,  jalopähkämö ja tarha-alpi        





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti